Otsikon kysymys pyöri päässäni koko perjantaiaamun. Aamulla taksini jätti ilmestymättä ja viiden aikaan oli riemastuttavaa googlailla Canterburyn taxien numeroita ja toivoa, että joku niistä vastaisi. Saatuani taksin se EKSYI matkalla keskellä-ei-mitään olevalle pick up pointilleni (random huoltoasema moottoritien laidassa). Loppy hyvin kaikki hyvin - niin ainakin luulin saavuttuani perille 5:51, eli huimat 9 minuuttia ennen bussin saapumista. Kellon lähestyessä puolta seitsemää aloin kuitenkin epäröidä taas. Voiko todellakin olla että bussi unohti napata minut kyytiin vai onko se vain tosi pahasti myöhässä? Asiaa ei auttanut yhtään, etten saanut yhteyttä matkanjärjestäjään enkä ryhmänvastaavaan.
Loppujen lopuksi seiskan aikaan ryhmävastaava suvaitsi vastata puhelimeensa ilmoittaen, että bussi oli jo Doverissa ja oli unohtanut ottaa minut kyytiin. Harmistukseni ilmaistessani hän löi minulle luurin korvaan ilmoittaen ettei tiedä mitä tehdä, sorry mate! Aloin jo etsiskellä taksia takaisin Canterburyyn kun matkanjärjestäjä soitti ja ilmoitti selvittävänsä asian. Seuraava puoli tuntia kuluikin puhelimeen vastaillessa ja ristiriitaisia ohjeita kuunnellessa sekä ryhmävastaavalta että matkanjärjestäjältä. Loppujen lopuksi bussi oli missanut lautan Doverissa ja otin taksin sinne, jossa pääsin kyytiin mukaan.
Huokaisin helpotuksesta ja loppumatka Brysseliin sujui rattoisasti. Matkaseurana minulla oli Durhamin yliopiston poikien futisjoukkue ja tyttöjen verkkopallojoukkue. Heti Calaisissa pysähdyimme alkoholi tukkumyymälään ostamaan joukkueille matkajuomia. Matkan jatkuttua tajusin yhtäkkiä poikien laulavan "I've never seen Laura down a drink" ja tunkevan minulle täyttä oluttölkkiä. Hauskahan se on aloittaa aamupäivä tyhjentämällä oluttölkki ykkösellä :D Kello ei tosiaan ollut vielä edes 11...
Brysseliin saavuttuamme kävi ilmi, ettei minulle ollukaan varattu yösijaa hostellista. Seuraava tunti meni selvitellessä, kenen moka tämä oli ja löytyisikö minulle sittenkin tilaa kolmeksi yöksi. Matkanjärjestäjä hyvitti erehdyksen upgradeamalla jaetun hostellihuoneeni yhden hengen huoneeseen. Tämän jälkeen saatoin oikeasti huokaista helpotuksesta, loppumatka sujui onneksi ilman kommelluksia! :D
Loppupäivä sujuikin kaupunkia kierrellen. Kävin ensin Parlamentariumissa katselemassa Euroopan Unionin historiaa. Siistiä, eka paikka, jossa sai audio guiden suomeksi! Kuvassa rakennuksen pienoismalli.
EU:n jäsenmaat Suomen liittyessä EU:hun 1995.
Parlamentariumista löytyi myös kopio päivän Hesarista jee! Sain sivistettyä itseni ajan tasalle Suomen asioissa
Käppäilin ympäri Brysselin laitoja. Oppaana minulla oli USE-IT Map for young travellers, jossa vinkattiin nähtävyyksista ja kivoista kävelyreiteistä. Reissun aikana kartta tulikin kulutettua lähes hiirenkorville.
Olin etukäteen lukenut keskustelupalstoilta, että Maison Antoine tarjoaa kaupungin parhaat Fritet eli ranskikset. Iltaruuaksi nautinkin perinteiset belgialaiset ranskikset. Voin vaan kuvitella kuinka paljon paikallisia ketuttaa, että ruuan nimi on ranskalaiset perunat, eikä belgialaiset perunat :D
Perinteinen tapa on nauttia ranskikset majoneesilla ketsupin sijaan. Myyjä ei todellakaan säästellyt majoneesin kanssa. Vähän liikaa mun makuun, mutta itse fritesit oli todellakin maineensa arvoiset! Rapeat ulkopuolelta ja pehmeät sisältä. Nam! :)
Kaikkee ne oikeesti keksii vääntää Manneken Pis:stä :D
Brysselin riemukaari
Lauantaiaamulla suuntasin kohti Neuhaus chocolate outletia, josta Suvi oli mulle etukäteen vinkannut. Sieltä sai ostettua konvehteja hyvillä alennuksilla verrattuna kauppojen tyyriisiin hintoihin. Ja parasta myymälässä oli se, että kaikkia myytäviä laatuja sai maistella niin paljon kun halusi ennen ostopäätöstä! ;)
Oottakaa vaan kotiväki, joku näistä kuvassa näkyvistä suklaarasioista saattaa matkata pian kohti Jyskää. Oli muuten hyviä suklaita!
Vastasin paikan asiakaskyselyyn ja sain kiitokseksi pienen pussin konvehteja. Jee ei ollukaan ähky vielä siinä vaiheessa ;)
Iltapäivällä vierailin Mini-Europassa, joka oli ensimmäistä päivää auki talvitauon jälkeen. Mikä ajoitus! Aika taitavaa saada Eiffel-torni ja Big Ben samaan kuvaan ;)
Suomikin oli edustettuna. Olavinlinna
Brysselin Grand Place turistin taustalla
Tällasella lautalla ylitettiin Dover-Calais väli. Matka kesti vaan reilun 1½ tuntia.
Pariisin Riemukaari, eri kuvakulmasta kun Pariisin reissulla otettu!
Mut kannattais palkata vahdiksi Buckinghamin palatsiin, toi ilme on meinaan just eikä melkein! :D
Avajaispäivän kunniaks. Kyllä kelpaa, kiitos!
Brysselin World Expo-näyttelyn "rakennus", Atomium.
Näkymät korkeimmasta pallosta.
Pallojen välillä kulki käytäviä, joiden avulla liikuttiin pallosta toiseen.
Brysselin juna-asema. Tulipa nostalginen olo! Hannan kaa hengattiin reilatessa päivä Brysselissä. Fun fact: tajusin ekan päivän aikana, että yövyttiin Hannan kaa yks yö Brysselissä ja tossa ihan samassa hostellissa kuin tälläkin kertaa. Kuin pieni voi olla maailma?
Grand Place
Yksi Brysselin miljoonista suklaakaupoista. Näitä oli kyllä oikeesti jokaisessa kadunkulmassa.
Pakkohan mun oli käydä kurkkaamassa Manneken Pis. Ei kyl mitään hajua, mikä toi sen tänkertanen asu on. Se oli paaaljon pienempi luonnossa, kun mitä olin kuvitellu.
What kind of absinthe would you like to have? Illalla suuntasin Suvin ja sen poikakaverin Thomaksen kaa absinteille. Perinteet kunniaan, vai mitä Suvi? ;)
Mansinthe absinttia.
Oli muuten ihanaa nähdä Suvia piiitkästä aikaa <3
Pirteenä suuntasin sunnuntaiaamulla markkinoille. Kuin söpö toi vohveliauto on? Vohvelia ei tällä kertaa kyllä tarttunut mukaan, sen sijaan kassista löytyi tuoreita ja kuivattuja mansikoita sekä kuivattuja luumuja :)
Alueen kalaravintoloita oli kehuttu paljon ja oli muuten maukasta lohta!
Illalla suuntasin sarjismuseoon. Se oli tosi siisti paikka, tosin en varmaan ollut ihan kohderyhmää (Lue= tarpeeks vanha, että oisin "joskus nuoruudessani" lueskellu kaikkia sieltä löytyviä sarjiksia sarjislehdistä)
Varjoansakin nopeampi Lucky Luke
Atomium oli upea myös illalla!
Maanantaina kävelin 5 kilsaa Brysselin basilikaan. Maailman 5. suurin kirkko. Oli muuten aivan valtava.
Näkymät panorama-tasanteelta Brysselin keskustaan päin.
Se ainoa ja oikea. Olin lukenut kaikkialta, että Maison Dandoysta saa kaupungin parhaat vohvelit. Lisäksi suositeltiin ottamaan Liege vohveli, ja totta kai au naturalena. Vain turistit peittää vohvelinsa mm. kermalla, suklaakastikkeella, pähkinöillä, banaanilla, mansikoilla ja strösseleillä (ja yleensä vielä kaikilla näillä samaan aikaan). Oli muuten valehtelematta elämäni paras vohveli, ihan mieletön makuelämys! Eikä todellakaan tarvinnut mitään lisukkeita, maku oli juuri sopivan makea näin syötynä. Oon edelleen oikeesti taivaassa tosta vohvelista, oli niiin hyvää! :D
Maanantaina vielä ennen paluumatkaa kävin Suvin kaa lounaalla. Tän nimisessä paikassa ei voi olla huonoa ruokaa, right? ;) Jäi tosin juustokakut maistamatta, mieli teki salaattia viikonlopun suklaiden, ranskisten ja vohvelin jälkeen. Outoa, mutta jopa mulla voi tulla herkuissa raja vastaan ;)
Nyt alkaakin sitten loppu jo häämöttää. Vaihtoa on jäljellä enää vajaa kolme viikkoa. Iiks! Miten tää kevät on voinut mennä näin nopeasti? Loppuaika sujuukin "rattoisasti" ja tiiviisti esseen parissa (jota mun pitäis olla nytkin tekemässä). Tosin tänään lähen vielä Doveriin kattomaan futista. Sain viimeinkin toisen kämppiksen tänne. Kiinalainen poika, joka on mieletön futisfani. Aikoo käydä seuraavan kuukauden aikana kattomassa n. 10-15 futispeliä ympäri UK:ta. Ja kuultuaan et mä oon pelannu futista kutsu mut seuraks kaikkiin noihin peleihin. :D Haha saa nähä, ainakin tänään lähen seuraks, mut taitaa kyl loput pelit jäädä multa näkemättä. Ihan en joka päivä jaksa lähtee futispelin takia reissaamaan. ;) Ja sitä paitsi täällä todellakin pitää paikkaansa lausahdus: Too many things to do, too little time.
Cheerio,
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti